Verkkokauppa
SFS-ISO 29201:2017
Veden laatu. Mikrobiologisten lukumäärämenetelmien testitulosten vaihtelu ja mittausepävarmuus
Soveltamisala
Tämä kansainvälinen standardi antaa ohjeita mikrobiologisten kvantitatiivisten analyysien epävarmuuden arvioimiseksi tapauksissa, joissa tulos perustuu mikrobiologisten hiukkasten lukumäärän määritykseen viljelymenetelmillä. Se kattaa kaikki pesäkelukumenetelmien muunnokset ja MPN-menetelmät.
Standardi sisältää komponenttiperiaatteeseen (tunnettu myös bottom-up- tai step-by-step-periaatteena) ja globaaliperiaatteen (top-down-periaatteen) muunnokseen perustuvat menettelyt.
Tarkoitus on kuvata, miten voidaan määrittää testaustulosten laboratorion sisäisen teknisen epävarmuuden ja yhdistetyn epävarmuuden arvoja.
Menettelyt soveltuvat vain lukumääriin perustuville menetelmille.
HUOM. 1 Useimmat liitteet on merkitty velvoittaviksi. Tämä luokitus kuitenkin koskee vain kuhunkin tilanteeseen soveltuvia liitteitä. Jos menettelyksi valitaan globaaliperiaate, mikään komponenttiperiaatteen menettelyjä kuvaava liite ei ole tarpeen, ja päinvastoin.
HUOM. 2 Otosvaihtelu ennen laboratorionäytteen analysointia ei kuulu tämän standardin piiriin, mutta pitää huomioida näytteenoton suunnittelussa ja valvontaohjelmissa.
HUOM. 3 Analyysitulosten (joiden epävarmuus on arvioitu) käyttöön liittyvä epävarmuus päätöksiä tehtäessä ei kuulu tässä kansainvälisessä standardissa käsiteltävien asioiden piiriin.
HUOM. 4 Analyysiprosessiin kuulumattomat vaihtelut, joita näkyy pätevyyskokeissa ja interkalibrointikokeissa ovat tämän standardin ulkopuolella, mutta ne on välttämätöntä huomioida analyyttisen laadun valvonnan yhteydessä. Interkalibrointiaineisto antaa mahdollisuuden sisällyttää laboratorioiden välisiä eroja epävarmuuden arviointiin [OM2] (Nordtest Report TR 537[12]).
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Suomen ympäristökeskus, puh. 040 724 8795.
Standardi sisältää komponenttiperiaatteeseen (tunnettu myös bottom-up- tai step-by-step-periaatteena) ja globaaliperiaatteen (top-down-periaatteen) muunnokseen perustuvat menettelyt.
Tarkoitus on kuvata, miten voidaan määrittää testaustulosten laboratorion sisäisen teknisen epävarmuuden ja yhdistetyn epävarmuuden arvoja.
Menettelyt soveltuvat vain lukumääriin perustuville menetelmille.
HUOM. 1 Useimmat liitteet on merkitty velvoittaviksi. Tämä luokitus kuitenkin koskee vain kuhunkin tilanteeseen soveltuvia liitteitä. Jos menettelyksi valitaan globaaliperiaate, mikään komponenttiperiaatteen menettelyjä kuvaava liite ei ole tarpeen, ja päinvastoin.
HUOM. 2 Otosvaihtelu ennen laboratorionäytteen analysointia ei kuulu tämän standardin piiriin, mutta pitää huomioida näytteenoton suunnittelussa ja valvontaohjelmissa.
HUOM. 3 Analyysitulosten (joiden epävarmuus on arvioitu) käyttöön liittyvä epävarmuus päätöksiä tehtäessä ei kuulu tässä kansainvälisessä standardissa käsiteltävien asioiden piiriin.
HUOM. 4 Analyysiprosessiin kuulumattomat vaihtelut, joita näkyy pätevyyskokeissa ja interkalibrointikokeissa ovat tämän standardin ulkopuolella, mutta ne on välttämätöntä huomioida analyyttisen laadun valvonnan yhteydessä. Interkalibrointiaineisto antaa mahdollisuuden sisällyttää laboratorioiden välisiä eroja epävarmuuden arviointiin [OM2] (Nordtest Report TR 537[12]).
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Suomen ympäristökeskus, puh. 040 724 8795.
Sisällysluettelo
Tuoteryhmä(t)
Sidokset
Velvoittavat viittaukset
Tässä julkaisussa ei ole velvoittavia viittauksia
Tekninen komitea
Vahvistuspäivä
11.08.2017
Julkaisupäivä
26.09.2017
Painos
1
Sivumäärä
132
Julkaisun kieli
suomi/englanti