Verkkokauppa
SFS-EN 1993-3-2
Eurokoodi 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 3-2: Mastot ja savupiiput. Savupiiput
Soveltamisala
(1) Standardin EN 1993 tämä osa 3-2 koskee pystysuuntaisten poikkileikkaukseltaan pyöreiden tai kartionmuotoisten savupiippujen rakennesuunnittelua. Se käsittää ulokkeena toimivat, välitasoilta tuetut ja harustetut savupiiput.
(2) Tämän osan säännöt täydentävät standardin EN 1993 osan 1-1 sääntöjä.
(3) Tämä osa 3-2 koskee vain terässavupiippujen kestävyysvaatimusta (lujuus, stabiilius ja väsyminen).
HUOM. Tässä yhteydessä (eli kestävyyden yhteydessä) termi savupiippu viittaa:
a) savupiippurakenteisiin
b) tornien teräslieriörakenneosiin
c) harustettujen mastojen teräslieriöosiin.
(4) Sellaisia näkökohtia, kuten kemiallista rasitusta, termodynaamista toimintaa tai lämmöneristystä, koskevien sääntöjen suhteen ks. standardia EN 13084-1. Ks. sisäputkien suunnittelun suhteen standardia EN 13084-6.
(5) Terässavupiippujen teräsbetonisia perustuksia käsitellään standardeissa EN 1992 ja EN 1997. Ks. myös standardin EN 13084-1 kohtia 4.7 ja 5.4.
(6) Tuulikuormat määritellään standardissa EN 1991-1-4.
HUOM. Harustettuihin savupiippuihin tuulesta syntyvän vasteen määrittämistapoja esitetään standardin EN 1993-3-1 liitteessä B.
(7) Tässä osassa ei käsitellä maanjäristysmitoituksen erityissääntöjä, joita esitetään standardissa EN 1998-6. Ks. myös standardin EN 13084-1 kohtaa 5.2.4.1.
(8) Haruksia ja niiden kiinnityksiä koskevia sääntöjä esitetään standardeissa EN 1993-3-1 ja EN 1993-1-11.
(9) Terässavupiippujen toteutuksen osalta viitataan standardin EN 1090 osaan 2 ja standardiin EN 13084-1.
HUOM. Toteutusta käsitellään siinä laajuudessa, että joudutaan ilmaisemaan käytettävien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden laatu ja mitoitussääntöjen noudattamiseen työmaalla tarvittava työnsuorituksen laatutaso.
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, puh. 09 19 231 (vaihde).
(2) Tämän osan säännöt täydentävät standardin EN 1993 osan 1-1 sääntöjä.
(3) Tämä osa 3-2 koskee vain terässavupiippujen kestävyysvaatimusta (lujuus, stabiilius ja väsyminen).
HUOM. Tässä yhteydessä (eli kestävyyden yhteydessä) termi savupiippu viittaa:
a) savupiippurakenteisiin
b) tornien teräslieriörakenneosiin
c) harustettujen mastojen teräslieriöosiin.
(4) Sellaisia näkökohtia, kuten kemiallista rasitusta, termodynaamista toimintaa tai lämmöneristystä, koskevien sääntöjen suhteen ks. standardia EN 13084-1. Ks. sisäputkien suunnittelun suhteen standardia EN 13084-6.
(5) Terässavupiippujen teräsbetonisia perustuksia käsitellään standardeissa EN 1992 ja EN 1997. Ks. myös standardin EN 13084-1 kohtia 4.7 ja 5.4.
(6) Tuulikuormat määritellään standardissa EN 1991-1-4.
HUOM. Harustettuihin savupiippuihin tuulesta syntyvän vasteen määrittämistapoja esitetään standardin EN 1993-3-1 liitteessä B.
(7) Tässä osassa ei käsitellä maanjäristysmitoituksen erityissääntöjä, joita esitetään standardissa EN 1998-6. Ks. myös standardin EN 13084-1 kohtaa 5.2.4.1.
(8) Haruksia ja niiden kiinnityksiä koskevia sääntöjä esitetään standardeissa EN 1993-3-1 ja EN 1993-1-11.
(9) Terässavupiippujen toteutuksen osalta viitataan standardin EN 1090 osaan 2 ja standardiin EN 13084-1.
HUOM. Toteutusta käsitellään siinä laajuudessa, että joudutaan ilmaisemaan käytettävien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden laatu ja mitoitussääntöjen noudattamiseen työmaalla tarvittava työnsuorituksen laatutaso.
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, puh. 09 19 231 (vaihde).
Tuoteryhmä(t)
Sidokset
Velvoittavat viittaukset
Tekninen komitea
Direktiivi
Vahvistuspäivä
18.12.2006
Julkaisupäivä
04.09.2009
Painos
1
Sivumäärä
30
Julkaisun kieli
suomi
Lisätiedot
Tämä on nk. ensimmäisen sukupolven eurokoodi, joka on edelleen käytössä Suomessa, kunnes toisen sukupolven eurokoodit otetaan käyttöön. Lisätietoja eurokoodeista www.eurocodes.fi.