Verkkokauppa
SFS-EN 12195-1
Maantieajoneuvojen kuormanvarmistus. Turvallisuus. Osa 1: Kiinnitysvoimien laskenta
Soveltamisala
Tätä eurooppalaista standardia sovelletaan kiinnitysmenetelmien (tuenta, sidonta sekä niiden yhdistelmät) suunnitteluun kuormien varmistamiseksi maantieajoneuvoilla tai niiden osilla (kuorma-autot, perävaunut, kontit ja vaihtokorit) tapahtuvassa pintakuljetuksessa, mukaan lukien niiden kuljetus laivoissa tai rautateillä ja/tai niiden yhdistelmillä. Rautatiekuljetuksen aikainen laskumäkivaihto, jossa kiihtyvyys on yli 1 g, on poissuljettu, koska se ei ole ennakoitavissa yhdistetyssä kuljetuksessa. (Katso kiinnitysvyöt EN 12195-2, kiinnityskettingit EN 12195-3, teräsköydet kiinnittämistä varten EN 12195-4.)
Tätä eurooppalaista standardia ei sovelleta ajoneuvoihin, joiden kokonaispaino on pienempi tai yhtä suuri kuin 3 500 kg.
HUOM. Keveillä ajoneuvoilla voi olla ajo-ominaisuuksia, jotka aiheuttavat suurempia kiihtyvyysarvoja maantiellä.
Kuorman kiinnityksen mitoittamisessa on tehtävä ero vakaiden kuormien ja kaatumiselle alttiiden kuormien välillä.
Tässä standardissa määritellään lisäksi pintakuljetuksen kiihtyvyyskertoimet.
Ylisidonnassa sidonnan vetovoiman voiman menetys kuorman ulkoreunojen ja sidonnan välissä otetaan huomioon. Kiinnitysvoimat, jotka valitaan laskentaa varten tässä standardissa EN 12195-1, ovat tuennan tai sidonnan kiristämisen aiheuttamia staattisia voimia ja dynaamisia voimia, jotka vaikuttavat sidonnassa kuorman liikkeiden vaikutuksesta.
Liitteessä A annetaan esimerkkejä laskelmien soveltamisesta.
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, puh. 09 19 231 (vaihde).
Tätä eurooppalaista standardia ei sovelleta ajoneuvoihin, joiden kokonaispaino on pienempi tai yhtä suuri kuin 3 500 kg.
HUOM. Keveillä ajoneuvoilla voi olla ajo-ominaisuuksia, jotka aiheuttavat suurempia kiihtyvyysarvoja maantiellä.
Kuorman kiinnityksen mitoittamisessa on tehtävä ero vakaiden kuormien ja kaatumiselle alttiiden kuormien välillä.
Tässä standardissa määritellään lisäksi pintakuljetuksen kiihtyvyyskertoimet.
Ylisidonnassa sidonnan vetovoiman voiman menetys kuorman ulkoreunojen ja sidonnan välissä otetaan huomioon. Kiinnitysvoimat, jotka valitaan laskentaa varten tässä standardissa EN 12195-1, ovat tuennan tai sidonnan kiristämisen aiheuttamia staattisia voimia ja dynaamisia voimia, jotka vaikuttavat sidonnassa kuorman liikkeiden vaikutuksesta.
Liitteessä A annetaan esimerkkejä laskelmien soveltamisesta.
Tämän julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, puh. 09 19 231 (vaihde).
Sisällysluettelo
Tuoteryhmä(t)
Sidokset
Velvoittavat viittaukset
EN 12195-2:2000 Load restraint assemblies on road vehicles - Safety - Part 2: Web lashing made from man-made fibres
EN 12195-3:2001 Load restraint assemblies on road vehicles - Safety - Part 3: Lashing chains
EN 12195-4:2003 Load restraint assemblies on road vehicles - Safety - Part 4: Lashing steel wire ropes
EN 12195-3:2001 Load restraint assemblies on road vehicles - Safety - Part 3: Lashing chains
EN 12195-4:2003 Load restraint assemblies on road vehicles - Safety - Part 4: Lashing steel wire ropes
Tekninen komitea
Direktiivi
Vahvistuspäivä
13.12.2010
Julkaisupäivä
23.09.2011
Painos
2
Sivumäärä
94
Julkaisun kieli
suomi/englanti